{"id":1604,"date":"2021-04-20T02:36:27","date_gmt":"2021-04-20T02:36:27","guid":{"rendered":"https:\/\/poidekirik.ee\/?page_id=1604"},"modified":"2021-04-27T08:35:20","modified_gmt":"2021-04-27T08:35:20","slug":"historiaa-2","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/poidekirik.ee\/?page_id=1604","title":{"rendered":"Historiaa"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

P\u00f6iden Marian kirkon ja seurakunnan historiaa
<\/h2>\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Saarenmaalaiset hyv\u00e4ksyiv\u00e4t kristinuskon virallisesti vuonna 1227, kun he antautuivat Riian piispan, kalpaveljien ritarikunnan mestarin ja paavin sijaisen johtamalle yhteisvoimalle. Saarenmaa jaettiin Riian piispan, kalpaveljien (my\u00f6hemmin Saksan ritarikunnan) ja Riian kaupungin kesken. P\u00f6iden alueesta tuli ritarikunnan keskusta. Sek\u00e4 kirkko ett\u00e4 linna rakennettiin t\u00e4nne – l\u00e4helle muinaista maalinnoitusta.<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"maalinn-kirik2\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

N\u00e4kym\u00e4 P\u00f6iden maalinnoituksesta kirkon suuntaan. Kuva: Veiko Vihuri<\/em><\/p>

Liittyyk\u00f6 P\u00f6iden paikannimi ritarikunnan linnoitukseen?<\/h3>

Vuodelta 1223 l\u00f6ytyy maininta Horele-niminen paikka (vrt Ardla kyl\u00e4nnimeen, aiemmin Hordele). Uskotaan, ett\u00e4 ennen valloitusta Muhun saari ja P\u00f6iden alue kuuluivat samaan muinaiseen kihlakuntaan. P\u00f6iden paikannimi (muodossa Poide) mainitaan ensimm\u00e4isen kerran vasta vuonna 1254. Historioitsija Enn Tarvel<\/strong> pohjaa nimen sanaan p\u00f6\u00f6s: p\u00f6\u00f6se (paasi, kallio) ja liitt\u00e4\u00e4 sen liuskekivist\u00e4 rakennettuun tornilinnoitukseen, joka mainitaan my\u00f6hemmiss\u00e4 l\u00e4hteiss\u00e4:<\/p>

“Mik\u00e4\u00e4n ei est\u00e4 olettamasta, ett\u00e4 P\u00f6iden tornia ruvettiin rakentamaan pian vuonna 1241 tapahtunutta uudelleen valloitusta. Siin\u00e4 tapauksessa j\u00e4isi kymmenkunta vuotta aikaa tornilinnoituksen rakentamiseen, nimen syntyyn ja sen vahvistumiseen.”<\/p>

1200-luvun loppuvuosina syntyi ristiriita Saarenmaan piispan ja saksalaisen ritarikunnan v\u00e4lill\u00e4. Valitettiin, ett\u00e4 ritarit olivat vanginneet 80 saarenmaalaista, joiden k\u00e4skettiin tulla aseistettuina paikalle. Saarenmaan piispa oli kehoittanut ritarikunnan tuomaria, ett\u00e4 ritarit j\u00e4tt\u00e4isiv\u00e4t rauhaan vasta \u00e4sken ristittyjen piinaamisen. Yhden l\u00e4hteen mukaan olisi ritarikunta tuonut Kuurinmaalta ihmisi\u00e4 Saarenmaalle “jotka ilman mink\u00e4\u00e4nlaista uskon kasvatusta ja kastetta” ja saaneet k\u00e4skyn tuhota P\u00f6ide-nimisest\u00e4 paikasta yksi torni. T\u00e4st\u00e4 ei ole tarkkaa tietoa, mutta mainitut tapahtumat sattuvat sis\u00e4llissodan aikaan. Ritarikunta oli pakotettu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n pakanallisia kuurinmaalaisia, jotta pystyiv\u00e4t vahvistamaan asemiaan P\u00f6iden linnoituksessa.<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Poide-algkirik\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

P\u00f6iden kirkon rakentamisen eri vaiheet. Kuvakaappaus dokumenttielokuvasta \u201dP\u00f6ide, hiljainen todistaja”<\/i><\/span><\/p>

P\u00f6iden kirkot<\/b><\/span><\/h3>

Ilmeisesti jo ennen ritarikunnan linnoitusta rakennettiin P\u00f6ideen kirkko. T\u00e4st\u00e4 kertoo arkkitehtiasiantuntija <\/span>Kaur Alttoa <\/b><\/span>\u00a0yhteenvedossaan seuraavasti:<\/span><\/p>

\u201dJoidenkin rakennusj\u00e4lkien perusteelta voidaan olettaa, ett\u00e4 P\u00f6idessa on alkujaan ollut puinen kappeli tai kirkko. Viel\u00e4p\u00e4 ennen linnoituksen rakentamista on P\u00f6idess\u00e4 ollut kunnollinen kivikappeli, joka on ollut nykyisen kirkon levyinen ja k\u00e4sitti sen kaksi keskimm\u00e4ist\u00e4 holvia. Kappelin romaanisen tyylin py\u00f6re\u00e4kaariset kylkiportaalit kertovat selv\u00e4sti, ett\u00e4 kappeli on rakennettu ennen valloitusta, ilmeisesti vuonna 1230. Siten siis P\u00f6iden kappeli ja Valjalan alkukirkko ovat saaren vanhimmat kirkkorakennukset. N\u00e4m\u00e4 molemmat ovat ainoat s\u00e4ilyneet puhtaan romaanityylin edustajat Virossa. Noin 1200-luvun lopulla alkuper\u00e4isest\u00e4 kappelista rakennettiin varsinainen kihlakunnan kirkko. Vanhan alttarihuoneen kohdalle rakennettiin kirkkosalin levyinen holvi, rakennusta korotettiin ja holvattiin. Joskus my\u00f6hemmin lis\u00e4ttiin l\u00e4nsiholvi tornineen, jolloin kirkko saavutti nykyiset mittansa.\u201d (K. Alttoa. 101 Eesti p\u00fchakoda, lk 168.)<\/span><\/p>

Romaanisen kirkon vaikutteet \u200b\u200b(sein\u00e4t, portaalit) n\u00e4kyv\u00e4t selv\u00e4sti nykyisiss\u00e4 kirkon muureissa. Se oli rakennettu holvitta. Kun kirkkoa laajennettiin, niin siin\u00e4 k\u00e4ytettiin hyv\u00e4ksi jo olemassa olevia muureja. N\u00e4in nykyinen kirkko on t\u00e4sm\u00e4lleen yht\u00e4 leve\u00e4 kuin edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4.<\/span><\/p>

Vanhimpia virolaisia rakennuksia<\/b><\/span><\/h3>

1200-luvun lopulla P\u00f6iden kirkon j\u00e4lleenrakentamiseen k\u00e4ytettiin samoja osaajia, jotka rakensivat my\u00f6s Karjan ja Muhun kirkot. Sek\u00e4 P\u00f6iden ett\u00e4 Karjan kirkoille on ominaista runsas veistoksellinen sisustus sek\u00e4 kirkkomaalaukset. P\u00f6iden kasvikoristelua tutkineen <\/span>Kristel Markuksen <\/b><\/span>mukaan kuvattavien detaljien perusteella voidaan sanoa, ett\u00e4 sen teki sama mieskunta kuin Karjassa, paitsi ett\u00e4 P\u00f6idess\u00e4 on joitain uusia muunnelmia, joita ei ole Karjassa. Annetaan kuitenkin j\u00e4lleen puheenvuoro Kaur Alttoalle:<\/span><\/p>

\u201dP\u00f6iden kirkossa pohjoisen sivukonsolin mielenkiintoisin veistos on pitkiss\u00e4 asuissa oleva talonpoikaispari. Naishahmo pit\u00e4\u00e4 k\u00e4dess\u00e4\u00e4n rituaalista juomasarvea ja h\u00e4nen vaatettaan koristaa rintakoru. Ovatko he saarenmaalaisaatelistoa, jotka olivat s\u00e4ilytt\u00e4neet asemansa valloituksen j\u00e4lkeenkin ja olivat mukana kirkon rakentamisessa? En tied\u00e4. Joka tapauksessa t\u00e4ss\u00e4 on vanhin esitys virolaisesta taiteesta. Valitettavasti veistoskokonaisuus purettiin 1940-luvulla, jolloin kirkkoa k\u00e4ytettiin Neuvostoliiton armeijan varastona.”<\/span><\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Poide-figuurid-Vihuri\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

P\u00f6iden kirkon veistos esitt\u00e4\u00e4 virolaisia, vasemmalla mies, oikealla naisella rintasolki ja juomasarvi. Kuva: Veiko Vihuri<\/i><\/span><\/p>

1343-vuoden kapina<\/b><\/span><\/h3>

1500-luvulla ritarivirkamies <\/span>Johannes Renner<\/b><\/span> kirjoitti Liivinmaan uudemman riimikronikan mukaisesti:<\/span><\/p>

\u201dVuonna 1343 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen Pyh\u00e4n Jaakobinp\u00e4iv\u00e4\u00e4 saarenmaalaiset tappoivat kaikki saksalaiset, nuoret ett\u00e4 vanhat, kuten Harjussa, he upottivat papit mereen ja l\u00e4htiv\u00e4t samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 P\u00f6iden linnoituksen viereen. He piirittiv\u00e4t linnoitusta kahdeksan p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kukaan ei p\u00e4\u00e4ssyt poistumaan linnoituksesta. Linnoituksen vouti ei pystynyt yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n linnoitusta, h\u00e4n koetti neuvotella rauhaa ja luopua linnoituksesta. \u2026 Kun portit avattiin, linnoituksen v\u00e4ki poistui apealla mielell\u00e4; talonpojat eiv\u00e4t pit\u00e4neet lupaustaan, vaan kivittiv\u00e4t heid\u00e4t. Vouti kuoli viiden ritarin ja monien muiden palvelijoiden kanssa.”<\/span><\/p>

Wartberge Hermannin<\/b><\/span> kronikka kertoo seuraavasti: <\/span><\/p>

\u201dHe piirittiv\u00e4t my\u00f6s P\u00f6iden linnoituksen. Kun linnoitus antautui, niin n\u00e4m\u00e4 \u00e4skett\u00e4in ristityt saarenmaalaiset kivittiv\u00e4t voudin, veli <\/span>Arboldin<\/b><\/span> ja papin, veli <\/span>Johanneksen<\/b><\/span>, sek\u00e4 muita velji\u00e4 ett\u00e4 ritaripalveljoita kuoliaiksi, lis\u00e4ksi joitakin vasalleja ja nais- ja miespuolisia kristittyj\u00e4kin.\u201d<\/span><\/p>

Kansannousun tukahduttamisen j\u00e4lkeen saarenmaalaisten tuli rakentaa ritareille uusi tukikohta – Maasilinnan linnoitus. P\u00f6iden ritarilinnoitus h\u00e4visi ja sen j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ovat hautautuneet maan alle, mutta kirkko on s\u00e4ilyi.<\/span><\/p>

P\u00f6iden luterilainen seurakunta<\/b><\/span><\/h3>

Valitettavasti keskiaikaisesta kirkon el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ei tiedet\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, lukuun ottamatta muutamista P\u00f6iden papeista. Esimerkiksi 1200- ja1300-luvun vaihteessa berliinil\u00e4isen ritarikunnan pappi <\/span>Bertrammus <\/b><\/span>toimi aktiivisesti P\u00f6idess\u00e4. Vuodelta 1554 on raportoitu tieto kirkon ja kirkkotornin palamisesta.<\/span><\/p>

P\u00f6iden kirkosta tuli luterilainen pyh\u00e4kk\u00f6 viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 1562, jolloin Saarenmaalle muodostettin Tanskan kuningas Frederik II: n m\u00e4\u00e4r\u00e4yksell\u00e4 Tanskan luterilainen kirkko.<\/span><\/p>

Luterilaisuuteen perustuvat muutokset tapahtuivat asteittain kirkossa. Esimerkiksi katoliset sivualttarit olivat viel\u00e4 P\u00f6iden kirkossa 1670-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 (vaikkakaan niit\u00e4 ei k\u00e4ytetty), ja vasta sitten k\u00e4skettiin sivualttarit poistaa ja korvata penkeill\u00e4. Kivinen kastamisallas pystytettiin alttarihuoneen eteen.<\/span><\/p>

Vuonna 1613 kaksi saarenmaalaista aatelista teloitettiin K\u00f6\u00f6penhaminassa rikoksesta majesteettia vastaan \u200b\u200b(johtuen yhteisty\u00f6st\u00e4 ruotsalaisten kanssa Kalmarin sodan aikana). Toinen heist\u00e4 oli Tumalan kartanon omistaja <\/span>Heinrich Schulmann<\/b><\/span>, jonka oletettu hautapaasi sijaitsee P\u00f6iden kirkon kuoriosassa.<\/span><\/p>

Vuonna 1675 erotettiin P\u00f6iden kirkon kihelkunnasta erotettin omaksi osakseen Jaanin kihelkunta ja perustettiin (Pyh\u00e4n Johanneksen) Jaanin seurakunta. Aikaisemmin sinne jo ritarikunnan aikaan oli perustettu spitaalisten turvakoti ja P\u00f6iden pastorilla oli velvollisuus tukea sairaita ja kertoa Jumalan sanaa.<\/span><\/p>

Vuonna 1710 syntynyt ruttoepidemia tappoi monien saarenmaalaisten hengen ja j\u00e4tti monet tilat tyhjiksi – niin my\u00f6s P\u00f6idess\u00e4 – mutta silloinen P\u00f6iden pastori <\/span>Balthasar Johann Rubusch<\/b><\/span> selvisi vitsauksesta yhten\u00e4 harvoista Saarenmaan pastoreista. Vuosina 1711\u20131719 h\u00e4n toimi Saarenmaan rovastina.<\/span><\/p>

1700-luvulla kirkon j\u00e4senten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi. Esimerkiksi vuonna 1782 P\u00f6iden seurakunnassa oli 3700 henke\u00e4, joista 1800 oli k\u00e4ynyt ehtoollisella. P\u00f6iden seurakunta oli tuolloin yksi Saarenmaan suurimmista (Kaarman, Karjan ja Kihelkonnan kanssa).<\/span><\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Poide-Guleke-1896\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

P\u00f6iden kirkko vuonna 1896. Kuva R. Guleken teoksesta “Alt-Livland …”<\/i><\/span><\/p>

Uskonnonvaihto ja sen seuraukset<\/b><\/span><\/h3>

Vuosina 1846\u20131848 Saarenmaata kohtasi uskonnollinen k\u00e4\u00e4nnytysliike. P\u00f6iden seurakunnan l\u00e4hes 5000 luterilaista eli 68 prosenttia talonpojista muuttuivat ortodokseiksi. Pastori valitti, ett\u00e4 ihmisten keskuudessa levisi huhu: “Se, joka ei salli itsens\u00e4 kirjoittamista ortodoksiksi, pysyy ikuisesti saksalaisten orjuudessa.”<\/span><\/p>

Koska uskonnonvaihtajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli suuri, niin kenraalikuvern\u00f6\u00f6rille esitettiin vetoomus, ett\u00e4 P\u00f6iden kirkko annettaisiin ortodoksien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Vetoomuksessa kerrottiin, ett\u00e4 pastoritta j\u00e4\u00e4neiss\u00e4 jumalanpalveluksissa k\u00e4vi vain 2-10 ihmist\u00e4. P\u00f6iden kirkko pysyi kuitenkin luterilaisena. Vuonna 1873 Tornim\u00e4elle valmistui kivinen ortodoksinen kirkko.<\/span><\/p>

J\u00e4seni\u00e4\u00e4n menett\u00e4neiden P\u00f6iden ja Jaanin seurakuntia palveli 1873 l\u00e4htien yhteinen kirkkoherra.<\/span><\/p>

Vuonna 1843 kirkon torni paloi salaman vuoksi. Vuonna 1852 rakennettiin sein\u00e4m\u00e4, joka erotti tornin holvin muusta kirkosta, jota tarvittiin my\u00f6s urkuparven rakentamiseen.<\/span><\/p>

Vuosina 1867\u20131901 P\u00f6iden seurakuntaa palveli paroni pastori <\/span>Karl Nikolai von Nolcken<\/b><\/span>, joka pyrki edist\u00e4m\u00e4\u00e4n seurakunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4. H\u00e4n painotti henkist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja yksil\u00f6llist\u00e4 rippi\u00e4 sek\u00e4 seurakunnan yhteislaulamista. Vuonna 1873 h\u00e4n teki kaksi vironkielist\u00e4 kirjaa: “Johdanto aapiseen\u201d ja aapisen \u201dLukemaanoppimisen toinen vaihe”. H\u00e4n julkaisi my\u00f6s Martin Lutherin kaksiosaisen katekismuksen (1876\/78). H\u00e4n esitteli saksalaisille Viron kansalliseepoksen “Der Kalevipoeg, nach seinem epischen Werthe betrachtet”.<\/span><\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"peude_nolcken-960x\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

N\u00e4kym\u00e4 P\u00f6iden kirkolle, oikealla: pastori Nikolai von Nolcken<\/i><\/span><\/p>

Ensimm\u00e4isen\u00e4 virolaisena pastorina palveli P\u00f6iden seurakuntaa Karl Sitzka (1902\u20131912).<\/span><\/p>

Vuonna 1908 P\u00f6iden seurakunnalla oli 1241 j\u00e4sent\u00e4, joista 35 saksalaisia. Kirkossa oli 320 paikkaa ja vuonna 1904 se kunnostettiin perusteellisesti.<\/span><\/p>

1940-luvun tuho<\/b><\/span><\/h3>

1939 syksyll\u00e4 viimeinen P\u00f6iden seurakuntaa palvellut balttisaksalainen pastori <\/span>Kurt-Rudolf Schultz<\/b><\/span> l\u00e4hti Saksaan.<\/span><\/p>

Elokuun 6. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1940, jolloin Viro otettiin Neuvostoliittoon, salama iski kirkon torniin ja sytytti sen aivan kuin tulevien synkkien aikojen ennustuksena. Tuolloisen kanttorin <\/span>Eduard Ratasseppin<\/b><\/span> poika <\/span>V\u00e4ino Ratassepp<\/b><\/span> muistelee: \u201dN\u00e4in salaman iskeytyv\u00e4n suoraan tornin kupoliin. K\u00e4vi kirkas v\u00e4l\u00e4hdys ja tulenliekit levisiv\u00e4t symmetrisesti nelj\u00e4\u00e4n kaikkiin ilmansuuntiin”. Nelj\u00e4nnestunnin sis\u00e4ll\u00e4 tuli oli jo niin voimakas, ett\u00e4 tornikupoli ja tuuliviiri putosivat alas. Tuuliviiriss\u00e4 oli vuosinumero 1734. Tulipalo kesti nelj\u00e4 tuntia eik\u00e4 sit\u00e4 voitu sammuttaa, koska sammutusauton vesisuihkut ylettyiv\u00e4 vain puoleen tornin korkeudesta.<\/span><\/p>

1940-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 puna-armeija tuhosi melkein koko kirkon sisustuksen. Ainoastaan saarnastuolin tukiveistos on s\u00e4ilynyt – apostoli Pietari (1635, sijaitsee Saarenmaan museossa). Vuonna 1945 kirkkoa ruvettiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hein\u00e4latona. Kansan kertoman mukaan hein\u00e4\u00e4 vet\u00e4neet hevoset eiv\u00e4t pit\u00e4neet t\u00e4st\u00e4 asiasta eiv\u00e4tk\u00e4 halunneet astua sis\u00e4\u00e4n kirkkorakennukseen.<\/span><\/p>

Vuonna 1948 kirkko suljettiin ja j\u00e4i heitteille.<\/span><\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Poidekirik-SMF144Fn\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

P\u00f6iden kirkko vuonna 1955. Kuva: T. Linna, Saarenmaan museo<\/i><\/span><\/p>

\u00a0<\/p>

Toiminnan uudelleenk\u00e4ynnistys<\/b><\/span><\/h3>

Kansallisen uudelleen her\u00e4\u00e4misen aikana P\u00f6iden seurakunta k\u00e4ynnistyi uudelleen. Viron evankelis-luterilaisen kirkon konsistorikunta p\u00e4\u00e4tti 12. joulukuuta 1990 rekister\u00f6id\u00e4 “P\u00f6iden seurakunta lailliseksi seurakunnaksi sille kuuluvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen\u201d. Aluksi jumalanpalvelukset pidettiin vanhassa pappilassa.<\/span><\/p>

Vuonna 1994 P\u00f6iden kirkossa pidettiin koko maan nuorisop\u00e4iv\u00e4t, joihin osallistui l\u00e4hes 500 ihmist\u00e4.<\/span><\/p>

Arkkipiispa <\/span>Jaan Kiivit<\/b><\/span> vihki 2. toukokuuta 1999 P\u00f6iden kirkon kunnostetun alttaritilan.<\/span><\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Poide-kooriruumi-pyhitsemine-1999\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Arkkipiispa Jaan Kiivit vihki kunnostetun alttaritilan. Taustalla: Anti Toplaan, Gustav Kutsar, Illimar Toomet ja Veiko Vihuri<\/i><\/span><\/p>

2000-luvun toinen vuosikymmen on ollut aktiivisen toiminnan aikaa. Seurakunta ja paikallinen kunta perustivat P\u00f6iden Pyh\u00e4n Marian kirkon s\u00e4\u00e4ti\u00f6n, jonka tavoitteena on rakennuksen restaurointi. Kirkko sai uuden katon (2014) ja avonaiset osat (ovet, ikkunat) saatiin onnistuneesti korjattua. Tornin alla sijaitsevan holvin kunnostaminen aloitettiin. Kasteallas restauroitiin ja asetettiin alttaritilaan (2016).<\/span><\/p>

P\u00f6iden kirkko on kes\u00e4ll\u00e4 avoin Saarenmaan vierailijoille ja historian yst\u00e4ville. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n my\u00f6s korkean tason hengellisen musiikin konsertteja (Hortus Musicus, Vox Clamantis jne.).<\/span><\/p>

Koostanut Veiko Vihuri<\/span><\/p>

\u00a0<\/span><\/p>

P\u00d6IDEN KIRKKOHERRAT<\/h3>

Kirkkoherrat ennen 1560<\/b><\/h3>

Bertrammus<\/b>, 1306
Johannes<\/b>, surn. 1343
Hermann Ronneberg<\/b>, 1507
Urbanus Milde<\/b>, 1557<\/p>

Luterilainen<\/b> papisto<\/b><\/h3>

Timan Brackel<\/b> (P\u00fcha), 1574\u20131576
J\u00fcrgen (Georg) von Alen<\/b>, 1500-luvun II-puoli
Hermann Rodenwaldt<\/b>, 1594, 1599
Hermannus Arendess<\/b>, ennen vuotta 1639
Luderus Bunekenius<\/b>, 1639, 1661
Johannes B\u00fcnkenius<\/b>, 1674, 1677, 1680, kuollut. 1689
Balthasar Joh. Rubusch<\/b>, 1692\u20131719
Joh. Georg Sorger<\/b>, 1720\u20131731
Joh. Ludwig Dittmar<\/b>, 1732\u20131762
Johann Heinrich J\u00fcrgens<\/b>, 1763\u20131782
Andreas Agthe<\/b>, 1782\u20131817
Wilhelm Andreas F\u00fcrchtegott Agthe<\/b>, 1817\u20131841 (apulainen 1813)
Paul Eduard Hirsch<\/b>, 1842\u20131846
Konstantin Konrad Anders<\/b>, 1847\u20131859
Oskar Carlblom<\/b>, 1860\u20131865
parun Karl Nikolai von Nolcken<\/b>, 1867\u20131901
Karl Sitzka<\/b>, 1902\u20131912
Herbert Konstantin Johannes Lieberg<\/b>, 1914\u20131919
Adalgoth Julius von Seck<\/b>, 1922\u20131927
Kurt-Rudolf Schultz<\/b>, 1927\u20131939
Johannes Paesalu<\/b>, 1939\u20131941 (valittiin kirkkoherraksi 1940, erotettiin 1945)
Robert Kannukene<\/b>, 1942\u20131944 (tilap\u00e4inen virka)
Ernst Puusepp<\/b>, 1944
Alfred Tammiko<\/b> (Valjala), vastaava kirkkoherra 1946\u20131949<\/p>

Seurakunta lopetettiin 1948<\/i><\/p>

Seurakunnan uudelleen k\u00e4ynnistymisest\u00e4 alkaen 1990<\/b><\/h3>

Vastaavat kirkkoherrat<\/i><\/p>

Gustav Kutsar<\/b> (Valjala), vuoteen 1994
Illimar Toomet<\/b> (Muhu), 1994\u20132000
Gustav Kutsar<\/b> (Valjala), 2000 (huhti\u2013lokakuu)
Veiko Vihuri<\/b> (Karja), 2000\u20132007
Urmo Saks<\/b> (Muhu), 2007\u20132010
Veiko Vihuri<\/b> (Karja), 2010 \u2013<\/p>

Diakonit:<\/i><\/p>

Veiko Vihuri<\/b>, 1992 (tammikuu\u2013marraskuu)
Hannes Nelis<\/b>, 1992 (marraskuu\u2013joulukuu)
Peeter Vigel<\/b>, 2001\u20132003
Heinar Roosim\u00e4gi<\/b>, 2003\u20132005
Urmo Saks<\/b>, 2005\u20132007
Andi Angel<\/b>, 2013\u20132015 (rovastikunnan diakoniharjoittelija),
2015\u20132017 (P\u00f6iden seurakunnan diakoni)<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

P\u00f6iden Marian kirkon ja seurakunnan historiaa Saarenmaalaiset hyv\u00e4ksyiv\u00e4t kristinuskon virallisesti vuonna 1227, kun he antautuivat Riian piispan, kalpaveljien ritarikunnan mestarin ja paavin sijaisen johtamalle yhteisvoimalle. Saarenmaa jaettiin Riian piispan, kalpaveljien (my\u00f6hemmin Saksan ritarikunnan) ja Riian kaupungin kesken. P\u00f6iden alueesta tuli ritarikunnan keskusta. Sek\u00e4 kirkko ett\u00e4 linna rakennettiin t\u00e4nne – l\u00e4helle muinaista maalinnoitusta. N\u00e4kym\u00e4 P\u00f6iden maalinnoituksesta…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1604","page","type-page","status-publish","hentry","post"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/poidekirik.ee\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1604","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/poidekirik.ee\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/poidekirik.ee\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/poidekirik.ee\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/poidekirik.ee\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1604"}],"version-history":[{"count":88,"href":"https:\/\/poidekirik.ee\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1604\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1765,"href":"https:\/\/poidekirik.ee\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1604\/revisions\/1765"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/poidekirik.ee\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1604"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}